Heräsin aamulla iloisena ja energisenä, paijasin ukkoa poskelle ja kipaisin keittämään kahvit. Siihen se ilo sitten loppuikin. Nepsu käyttäytyi jokseenkin oudosti ja hälytyskellot alkoi soida DINDONGDINGDONG..
Koira rohisi ja nieleskeli.. Kurkkasin suuhun ja sehän oli aivan turvoksissa. Kaulassa oli patti joita löytyi myös takajaloista. Hurtalla oli vaikeahko hengittää. No ei siinä kuin tarjoamaan yksi kaksi nappulaa jotta selviää saako se oikeasti nieltyä mitää (sai !) ja kirjaimellisesti potkimaan ukko ylös sängystä "nyt on hätä jumalauta!"
Anopilta ei löytynyt lääkkeitä joten kiiruulla kivenlahdesta tapiolaan (onneksi auto <3) ja koiralle ampikyy-tabletti naamaan juuston kera. Nyt 3h myöhemmin uskallan jo hengittää syvään varoen. Koira vaikuttaa paremmalle ja henkikin sillä kulkee. Ruoan söi ja vesikin maistui. Niin ja luut sekä lelut ois ihania, mutta nyt on kyllä levossa, kunnes toisin määrään.
Raksukka oli eilen illalla unille mentäessä vielä hyvässä normaalissa kunnossa, yöllä oli kuulemma ravaillut asunnossa (mies kertoi) ja aamulla sitten paljastui tämäkin episodi.
Uskoisin olleen boksereille tuttu nokkosrokko, nellalla sitä ei ole ollutkaan ja ikää JO 4,5 v. Eilen kyllä oltiin 1,5h lenkillä kosteessa märässä metikössä, eli siellä ne sieni-itiöt yms muut ovat vissiin kimppuun käyneet. Oli miten oli; PELÄSTYIN saatanasti. Eniten tuo suun turpoaminen, muu on jo Inkun ajoilta tuttua paukamineen, mutta jos ei henki kulje niin sitten ei ole leikkimistä.
Toistaiseksi kaikki hyvin. Vielä hieman rohisoo, mutta muuten on päällepäin hyvässä kunnossa.
Jatkan tarkkailua ja koitan pitää itsenikin rauhallisena. Tuo koira tuskin kaipaa lisää stressiä mun oloista.
T: KR ja Potilas, suuri vahva Sotilas <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti