*Pakastin täyteen lihaa. Erilaista tietenkin. Niin paljon kuin sinne mahtuu! (no ei sinne kamalasti mahdu, kun on jääkaappi/pakastin)
*Kuivamuonaa. Sitä on oltava aina, sillä se on se perusruoka meillä. No lisätään tähän samaan kuivaliha.
*Uudet ruokakupit. Mieluiten lattiaan pultattavat (hankaloittaa pesua, mutta elämä on :D) ja kauniit.
*Häkkiin olisi ihana saada uudet pedit. Mutta ne ovat nyt jäissä kalliin hintansa vuoksi. Mutta joskus sitten.
*Herkut. Paljon erilaisia luita ja muita ajanviete nameja.
*Lelut. Palloja, vetonaruja!
Siinä nyt lyhyen ytimekkästi osa. Tarpeellisin ;)
Rahaa odotellessa siis jatkamme haaveiluamme.
Kohta on akoilla 2 w synttäritkin, hui kun aika juoksee kovaa! Mutta sitten meillä onkin tiedossa ihan huimat juhlat! Ja niistä saatte sitten ihan oman postauksen ;)
Kohta lähdemme aamulenkille, mikäli noita unikekoja saa hereille. Sen verta kova tuhina ja maiskutus selkäni takaa kuuluu...
Lenkki tarjosi mulle ihan uusia uskomattomia ONNENTUNTEITA. Meinaan Tuhnun kohdalla. Ens alkuun me juostiin kaikki 3. Meni hyvin. Pellon reunassa päästin Nööpin irti ja se painoi ku aropupu paskalle. Ja Tuhnu sitten siveesti kakki melkei mun jalalle. Hän kun ei mihinkään ojiin kaki kuten siskonsa.
No sitten ne riehuivat siinä ja minä kiroan Nööpille ettei HIHNASSA hilluta (tai kiusata hihnassa olevaa siskoa!) Mieli teki antaa Tuhnulle vapaus, mutta päätin mennä isolle pellolle. Siellä olis parempi näkyvyys kaikkialle. No eikusta juosten sinne. Ja turhaan! Sinnekin ollaan rakentamassa jotain! Hetken mietintä ja U-käännös.
No mentiin sitten tuohon kasvipalstan ja oman pellon väliin. Siitä näkisin jos jossain joku olisi. JA sitten: Tuhnu istumaan. Remmi nips pois pannasta. Hidas nousu seisomaan. Hiljaisuus. Pieni sekunnin kestävä epävarmuus "onkohan tää sittenkään ihan viisasta?"
Koirat katsoo mua ja kun käsky VAPAA! kajahti niin sinne lähtivät xD Ja eka vislaus kun kävi, niin ensimmäisenä luonani oli TUHNU <3
Vau! No siin sitten hilluttiin syvässä hangessa ja haettiin yhteisvoimin puusta keppi, jonka Tuhnu katkoi kahteen (molemmille oma hei!) ja niitä sitten viskelin akoille. Ja nehän ettivät. Välillä ei koiristä näkynyt kuin hännänpäät valkoisesta hangesta hahaha!
Tuhnu antoi ottaa ihan kivasti kiinni vaikka alkuun meinaskin alkaa lällättämään. Tiukka komento ja heti kehut perään tepsivät ja mieleni jatkoi iloitsemista.
Taaperrettiin kotia kohti ja tossa kääntöpaikalla seisoi vihreä auto ja 2 työmiestä (raksamiestä mitä ovatkaan)..Toinen niistä tuijottaa tiukasti ja polttaa tupakkia, mulla alkoi jo olo olla hieman ahdistunut kun en tiennyt miksi se tapittaa.
"On sulla siinä ilosia veikkoja!"
"????"
"Niin, ollaan poikain kanssa kateltu ku te tuolla pellolla juoksette."
"Aaa niii on ne hieman sellasia hhehe"
Ja samalla koitan kiskoa innokkaita koiria mukanani kotiovea kohden..
Meitä sitten stalkataan xDD *läppä* No toivottavasti saavat edes hieman hauskuutta päiviinsä :D
-KR-
