Lähin likkojen kanssa katsomaan tosta lähikuppilan kulmilta josko siinä ois postiloota. Ei ollut ei. No kerta liikkeellä oltiin, niin lähdettiin siitä sitten kulkemaan. Vaihdoin tien toiselle puolen ja koirat terästäytyivät "uuu uusia hajuja uuu tääl ei olla mentykkää" mä keskityin ihailemaan omakotitaloja ja sivusilmin vilkuilin ettei Tuhnu temmo autotielle ja ettei Nuudeli napsi suuhunsa mitään ikävää.
Hetken kuljettuamme näin oudon näyn. Mäen. ISO JYRKKÄ MÄKI. Jumalauta! (joo niitä ei täällä ihan oikeesti ole!!! ja sellaista olen kaivannut) Nokat sinne ja mäkeä stemmaillessa mietin ettei se nyt oo niin jyrkkä kuiteskaan.. No joo väärässä jälleen. MUN kunto loppui 5 metrin jälkeen ja akat sai hinata mut huipulle. Siellä mulle tuli ahdistunut olo.. En uskaltanut kovin pitkälle mutta alkusilmäilyn perusteella vaikutti ihanalle. Kalliota, maastoa.. Ei taloja (paitsi reunoilla) ja rauhaa <3.
Laskeuduttiin mäki alas ja käännyttiin vasuriin, oikealla oli ihania omakotitaloja ja mun vasurissa METSÄÄ <3 Pitkä ihana hiekkapohjainen tie ja luottavaisin mielin kuljettiin siellä. Tien pääty antoi 4 eri mahista mihin jatkaa. Hetken pohdin ja oikeastaan harmittelin, ettei ollut A)kameraa B) puhelinta mukana.
Oli sitten jatkettava tulosuuntaan ja kotia kohti..(( Odotan jos saisin kutsun työhaastatteluun ja siksi ois puhelin oltava aina mukana.))
No onneksi tuo lenkkipaikka ei katoa mihinkään eli huomenna aamulla viimeistään uusiksi <3
Ai nii eilen treenailin koirien kaa seuraamista. Sujuu molemmilta jo oikein hienosti :) Sisällä hahahah xD No mutta oli ainaski kivaa.
Ps Nuudeli aloitti toiset juoksunsa 6.11.11 ja tälläkertaa en itkenyt :D
-KR-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti